Vantaan koulut ja varhaiskasvatus tekevät omat päätöksensä pakkasrajoista
Vantaan koulut ja varhaiskasvatusyksiköt eivät noudata yhtenäistä pakkasrajaa, vaan päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen koulu ja varhaiskasvatusyksikkö päättää itse, milloin sääolosuhteet vaativat muutoksia normaaliin päiväjärjestykseen, kuten välituntien tai liikuntatuntien pituuteen.
Pakkasraja ei kerro koko totuutta säätilanteesta
Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo painottaa, että päätökset tehdään koulukohtaisesti, sillä yleinen pakkasraja ei välttämättä kerro koko totuutta säätilanteesta. Esimerkiksi tuulen voimakkuus voi vaikuttaa siihen, kuinka kylmältä ulkona tuntuu.
”Joskus välituntia voidaan joutua lyhentämään, jos pakkasta on -14 astetta ja lisäksi on kauhean kova tuuli. Toisaalta voi olla -16 astetta pakkasta, eikä tuule yhtään, jolloin välitunnilla voi olla hyvä käydä”, Kalo selittää.
Varhaiskasvatuksessa noudatetaan nyrkkisääntöjä
Myös Vantaan varhaiskasvatuksessa päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä kertoo, että yleisenä nyrkkisääntönä on pidetty sitä, että jos pakkanen ylittää -15 astetta, ulkoilua harkitaan erittäin tarkoin. Alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla raja on -10 astetta.
Mäkelä muistuttaa, että ulkoilun määrää voidaan säätää sään mukaan. ”Jos pakkasjakso kestää kovin pitkään ja kaikki päivät ollaan vain sisällä, voi olla hyvä tehdä pieni, esimerkiksi 15 minuutin, happihyppely kovallakin pakkasella, jotta seinät eivät täysin kaadu päälle”, hän sanoo.
Kirjoittajan lainaus
”Vantaan koulut ja varhaiskasvatusyksiköt tekevät omat päätöksensä pakkasrajoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen koulu ja varhaiskasvatusyksikkö päättää itse, milloin sääolosuhteet vaativat muutoksia normaaliin päiväjärjestykseen”, kirjoittaa artikkelin kirjoittaja.
Kirjoittajan johtopäätös
Artikkelin kirjoittaja toteaa: ”Vantaan koulujen ja varhaiskasvatuksen tapa tehdä omat päätöksensä pakkasrajoista on järkevä. Se mahdollistaa joustavuuden ja huomioi erilaiset sääolosuhteet, kuten tuulen voimakkuuden.”
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
