Mikkeli suunnittelee koulunuorisotyöntekijöiden tehtävien vakinaistamista
Mikkeli on suunnitellut vakinaistavansa koulunuorisotyöntekijöiden tehtävät. Oppilaat ovat antaneet positiivista palautetta koulunuorisotyöntekijöille, kiittäen erityisesti heidän kykyään viettää aikaa oppilaiden kanssa ja kysyä heidän kuulumisiaan.
Mikkelissä on saatu myönteisiä kokemuksia nuorisotyöntekijöiden palkkaamisesta kouluihin. Tämä käytäntö aloitettiin muutama vuosi sitten Mikkelin Lyseon koulussa ja Rantakylän koulussa, ja se on laajentunut viime vuosien aikana. Tällä hetkellä Mikkelin ylä- ja yhtenäiskouluissa työskentelee yhteensä seitsemän koulunuorisotyöntekijää.
Mikkelin opetusjohtaja Seija Mannisen mukaan tavoitteena on ollut muun muassa edistää kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä sekä ennaltaehkäistä poissaoloja ja kiusaamista. Oppilailta saadun palautteen perusteella kouluarjessa on erityisesti tarvetta aikuiselle, jolla on aikaa oppilaiden kohtaamiseen.
Hankkeista vakiintuneeseen käytäntöön
Koulunuorisotyöntekijöiden työtä on kehitetty ja ylläpidetty tähän asti pitkälti hankerahoituksella. Esimerkiksi vuosina 2021–2023 Mikkelillä on ollut käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää Sky-hankerahaa, jolla on voitu kehittää perusopetuksen sitouttavan kouluyhteistyön toimintamallia.
Kokemukset koulunuorisotyöntekijöistä ovat kuitenkin olleet niin hyviä, että Mikkelin kaupunki on vakinaistamassa osan heistä vaiheittain. Ensi syksynä kaupunki vakinaistaa neljä koulunuorisotyöntekijää.
Etäopetuksen jäljet näkyvät monin tavoin
Seija Mannisen mukaan koronavuodet ovat jossain määrin muuttaneet koululaisten käytöstä. Esimerkiksi osalla oppilaista koulupoissaolojen määrä on kasvanut.
Koronapandemian aikana opiskelu tapahtui etänä ja omissa oloissa. Tämän vuoksi jotkut oppilaat ovat kokeneet sosiaaliset tilanteet aikaisempaa ahdistavampina, kun kouluissa on siirrytty takaisin lähiopetukseen.
Koulunuorisotyöntekijöistä on ollut apua paitsi poissaolojen kitkemisessä myös esimerkiksi kiusaamistilanteisiin puuttumisessa ja oppilaiden yksinäisyyden torjumisessa.
”Koulunuorisotyöntekijät ovat olleet rakentamassa esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria kouluissa, eli heistä on tullut hyvin tärkeitä työntekijöitä”, Manninen sanoo.
Kirjoittajan johtopäätös
Riina Mäentausta, artikkelin kirjoittaja, toteaa: ”Mikkelin kaupungin kokemukset koulunuorisotyöntekijöiden työstä ovat olleet erittäin myönteisiä. Heidän läsnäolonsa on parantanut kouluviihtyvyyttä, vähentänyt poissaoloja ja kiusaamista sekä auttanut oppilaita tuntemaan olonsa kuulluksi ja arvostetuksi. On hienoa nähdä, että tämä arvokas työ saa jatkua ja vakiintua Mikkelin kouluissa.”
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
