Kouvolan ulkojäät ja ladut haasteiden edessä
Maanantaina Kouvolan ulkojäiden käyttö oli rajoitettua, mutta tiistaina kentät olivat jälleen avoinna. Tulevien päivien tilanne on kuitenkin epävarma.
Liikuntapaikkamestari Risto Joutjärven mukaan päätökset tehdään päivä kerrallaan. Kaupunki pyrkii pitämään kaikki paikat auki niin kauan kuin jää pysyy kovana.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lämpötila nousi plussalle, jonka jälkeen pakastuva ilma jäädytti pinnat. Tämän seurauksena pienet kentät, joissa on vallit reunoilla, jouduttiin sulkemaan, koska vesi jäi sinne eikä päässyt pois.
Sääolosuhteet tuovat haasteita
Tammikuu on ollut haastava ulkojäiden hoidossa. Kovat pakkaset aiheuttavat railoja jäähän ja lumipyry vaikeuttaa jään hoitoa. Joutjärven mukaan turvallisuus on kuitenkin tärkeintä kenttien auki pitämisessä.
Joutjärvi toivoo, että suuri osa ulkojäistä pysyisi käytössä hiihtoloman yli. Helmikuun puolenvälin jälkeen kevätaurinko alkaa sulattaa jään reunoja, mutta myös kävijämääriä tarkkaillaan.
Maanantaina kaupunki sulki ulkojäiden pukukopit ilkivallan uhan vuoksi. Kun kentät olivat kiinni, myös kopit kannatti pitää kiinni, jotta ne eivät houkuttelisi asiattomia paikalle. Tiistaina kopit avattiin jälleen kenttien tavoin.
Latujen tilanne haastava
Myös hiihtolatujen kunnossapito on ollut haasteellista vaihtelevan sään vuoksi. Tällä hetkellä Kouvolan hiihtoladut ovat jäiset sulamisen ja pakastamisen seurauksena.
Koneiden tehot eivät riitä rikkomaan pintaa, ja maanantain vastainen yö muutti tilanteen radikaalisti. Vielä sunnuntaina hiihtokelit olivat loistavat, mutta nyt tilanne on toinen. Lämpötilan vaihtelun lisäksi tuuli kovettaa latuja.
Liikuntapaikkamestari Risto Joutjärven kommentti
”Vaikka ladut ajetaan koneella, ne voivat olla kahden tunnin päästä yhtä jäässä”, Joutjärvi sanoo.
Johtopäätös
Sääolosuhteet tuovat haasteita ulkojäiden ja latujen ylläpitoon Kouvolassa. Tilannetta seurataan ja päätökset tehdään päivittäin turvallisuus edellä.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
