Sääennuste: Poutaista, mutta koleampaa säätä luvassa
Ilmatieteen laitoksen mukaan lauantai on enimmäkseen poutainen päivä maan etelä- ja keskiosissa. Illalla kuitenkin lounaisosassa saattaa sataa vettä tai tihkua. Lämpötilat pysyttelevät noin kymmenen lämpöasteen tuntumassa.
Pohjoisessa päivän korkeimmat lämpötilat ovat 5–10 astetta, mutta Pohjois-Lapissa saattaa olla hieman kylmempää. Yöllä paikoin saattaa sataa lunta ja Etelä-Lapissa on mahdollista nähdä vesikuuroja. Aamun koittaessa sää kuitenkin poutaantuu.
Sunnuntain sää
Sunnuntaina sateet leviävät maan eteläosasta aina Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Myös Lapissa on sateen mahdollisuus. Lämpötilat maan etelä- ja keskiosissa ovat 5–10 lämpöastetta ja pohjoisessa lämpötila saattaa nousta lähelle kymmentä astetta.
Lunta ja räntää odotettavissa
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen kertoo STT:lle, että maanantaina ilma on viikonloppua koleampi. Maan etelä- ja keskiosissa lämpötila saattaa nousta kymmeneen asteeseen, mutta pohjoisessa lämpötila pysyttelee viiden asteen tuntumassa. Sää on suurimmaksi osaksi poutainen.
Tiistaina sää jatkaa kylmenemistään. Pohjoisessa saattaa sataa lunta joitakin senttejä, kun taas eteläosassa on luvassa räntää.
Ensi viikon sää
Siiskosen mukaan ensi viikolla on odotettavissa tavallista koleampaa säätä ajankohtaan nähden. Huhtikuinen lumisade ei ole harvinaista.
”Suomen keväälle on tyypillistä, että tapahtuu tällaisia vaihteluita ja heilahteluita. Joskus tulee säitä, joita monet voivat luonnehtia takatalveksi”, Siiskonen toteaa.
Historiassa on ollut tilanteita, joissa lumipyryt ovat jatkuneet aina toukokuuhun asti. ”Toki ne eivät kovin pitkään viihdy maassa”, Siiskonen lisää.
Siiskosen johtopäätös
Siiskonen päättää, että vaikka sää saattaa olla ajankohtaan nähden koleampaa, se ei ole poikkeuksellista. Suomen kevät on tunnettu sen vaihtelevista säistä ja takatalvi on mahdollinen ilmiö. Vaikka lunta saattaa sataa, se ei yleensä pysy maassa kovin pitkään.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
