Viikonlopun sääennuste: Poutaista, mutta sateita odotettavissa
Ilmatieteen laitoksen mukaan lauantain sää on enimmäkseen poutainen maan etelä- ja keskiosissa. Lämpötilat pysyttelevät kymmenen asteen tuntumassa. Illalla maan lounaisosassa saattaa kuitenkin sataa vettä tai tihkua.
Maan pohjoisosissa päivän lämpötilat ovat 5–10 astetta, mutta Pohjois-Lapissa voi olla hieman kylmempää. Yöllä lännestä alkaen saattaa paikoin sataa lunta ja Etelä-Lapissa on mahdollista nähdä vesikuuroja. Aamulla sää kuitenkin poutaantuu.
Sunnuntain sää: Sateita odotettavissa
Sunnuntaina sateet ulottuvat maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Myös Lapissa saattaa sataa. Lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa 5–10 astetta ja pohjoisessa lämpötila saattaa nousta jopa kymmeneen asteeseen.
Lunta ja räntää alkuviikolla
Maanantaina ilma viilenee viikonlopun lämpötiloista. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Ville Siiskosen mukaan maan etelä- ja keskiosissa lämpötila saattaa kohota paikoin kymmeneen asteeseen, kun taas pohjoisessa lämpötila on viiden asteen tuntumassa. Sää on enimmäkseen poutainen.
Tiistaina sää jatkaa kylmenemistään. Pohjoisessa saattaa tulla joitakin senttejä lunta, kun taas maan eteläosassa on odotettavissa räntäsadetta.
Ensi viikko: Koleampaa säätä odotettavissa
Siiskosen mukaan ensi viikolla on luvassa ajankohtaan nähden tavallista koleampaa säätä. Hän muistuttaa, että huhtikuinen lumisade ei ole Suomessa harvinaista.
”Suomen keväälle on tyypillistä, että tapahtuu tällaisia vaihteluita ja heilahteluita. Joskus tulee säitä, joita monet voivat luonnehtia takatalveksi”, Siiskonen toteaa.
Hän lisää, että Suomen historiassa on ollut joskus runsaita lumipyryjä jopa toukokuun puolella. ”Toki ne eivät kovin pitkään viihdy maassa”, Siiskonen sanoo.
Siiskosen johtopäätös
Siiskonen päättää, että vaikka säät voivat vaihdella kevään aikana, se on tyypillistä Suomen keväälle. Hän muistuttaa, että vaikka lunta saattaa sataa, se ei yleensä viihdy maassa pitkään.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
