Latvian suoalueen hajun kulkeutuminen Helsinkiin epätodennäköistä
Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija, kyseenalaistaa Ilmatieteen laitoksen arvion, jonka mukaan Helsingissä havaitun hajun lähde olisi Latviassa sijaitsevalla Kemerin kansallispuiston suoalueella. Knuuttilan mukaan on epätodennäköistä, että suoalueella syntyneet haisevat rikkiyhdisteet olisivat kulkeutuneet 400 kilometrin päähän Helsinkiin.
Knuuttila huomauttaa, että rikkivety, joka voi syntyä rikkipitoisissa lähteissä, on ilmaa raskaampaa. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että se kulkeutuisi niin korkealle, että se voisi virtausten mukana kulkeutua Suomeen asti.
Knuuttila viittaa myös Helsingin Sanomien haastatteluun, jossa Kemerin kansallispuiston keskuksen johtaja kertoi, ettei ole havainnut hajua lainkaan. Kansallispuistossa on rikkipitoisia lähteitä, mutta niiden hajun voi haistaa vain niiden lähellä.
Latvian virasto kiistää hajun lähteen
Latvian luonnonsuojeluvirasto torjui arviot, joiden mukaan Helsingissä havaittu epämiellyttävä haju olisi voinut olla lähtöisin Kemerin kansallispuiston suoalueelta. Viraston mukaan Kemerin rikkipitoinen kivennäisvesi ei pysty vaikuttamaan ilmanlaatuun yli 400 kilometrin päässä.
Luonnonsuojeluvirasto myös toteaa, että se tai alueella sijaitsevan Jurmalan kaupungin johto eivät ole saaneet paikallisilta asukkailta valituksia voimakkaasta hajusta.
Voisiko haju tulla palavasta kaatopaikasta?
Knuuttila esittää, että hajun lähde ei tule luonnosta vaan on polttoperäinen. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kaatopaikan palaminen, jätteiden poltto tai teollinen laitos. Knuuttilan mukaan on todennäköisintä, että lähde on Venäjällä.
Knuuttila on tehnyt Venäjällä tutkimustyötä ja huomauttaa, että varsinkin kevätaikaan palamisperäiset hajut ovat Venäjällä yleisiä. Toisin kuin luonnosta peräisin olevat hajut, palamisperäiset hajut voivat Knuuttilan mukaan kulkeutua kauas.
Erikoistutkija Knuuttilan johtopäätös
Knuuttila päättelee, että Helsingissä havaittu rikinhaju saattaa olla peräisin palamisperäisestä lähteestä, todennäköisesti Venäjältä. Hän viittaa esimerkiksi Venäjän vuoden 2006 metsäpaloihin, joiden savu kantautui Helsinkiin saakka. Helsingissä havaittiin samankaltaista rikinhajua myös pääsiäisenä.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
