Hellelukemat saavutetaan toukokuun puolivälissä vain noin joka kolmas vuosi jossain päin Suomea.
## Kevään ennätyslukemat Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla on kirjattu kevään korkeimmat lämpötilat, kun Ylivieskan lentokentällä lämpötila nousi 26,5 asteeseen. Myös Vesannolla on saavutettu yli 26 asteen lukemat, elohopea nousi siellä 26,2 asteeseen. Mikkelin lentoasemalla iltapäivällä mitattiin kevään korkein lukema, 26,1 astetta.
## Yli 26 asteen lämpötilat myös Kuopiossa, Viitasaarella ja Kruunupyyssä
Kuopiossa, Viitasaarella ja Kruunupyyssä on myös ylitetty 26 asteen raja. Etelä-Savossa juhlittiin hetken ajan kevään lämpöennätystä, kun lämpötila nousi hellerajan yli kello 13 jälkeen. Mikkeli joutui kuitenkin luopumaan kevään kärkisijasta iltapäivän edetessä.
## Kevään aiempi huippulukema Kauhavalla
Kevään aiempi huippulukema oli eiliseltä. Kauhavalla mitattiin tuolloin kevään ensimmäiset hellelukemat, 25,1 astetta.
## Kesä on Mikkelissä aikaisessa
Mikkelissä kesä on aikaisessa: viime vuonna hellelukemiin yllettiin vasta kesäkuun puolessavälissä. Kaikkien aikojen ennätyslukemiin on kuitenkin vielä matkaa, sillä Mikkelissä mitattiin toukokuussa 2014 parhaimmillaan 30,2 asteen lämpötila ja Heinolassa jopa 30,8 asteen lukemat.
## Ilmatieteen laitoksen ennuste
Ilmatieteen laitoksen mukaan hellelukemat ylittyvät toukokuun puolivälin tienoilla jossain päin maata noin joka kolmas tai joka neljäs vuosi. Toukokuun lopulla helteiden todennäköisyys kasvaa. Helteitä mitataan jossain päin Suomea noin joka toinen vuosi.
## Kirjoittajan kommentti
”Päivitetty 15.5. kello 19.12 tekstiin Ylivieskan viimeisin ennätyslukema.” – Jaakko Palvaila
## Johtopäätös
Toukokuun puolivälissä hellelukemat saavutetaan vain noin joka kolmas vuosi jossain päin Suomea. Tämän vuoden kevään korkeimmat lämpötilat on mitattu Pohjois-Pohjanmaalla, Ylivieskan lentokentällä, jossa lämpötila nousi 26,5 asteeseen.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
