Synnytyssairaaloiden määrän väheneminen Suomessa johtaa matkasynnytysten lisääntymiseen
Synnytysten määrä on vähentynyt merkittävästi kolmessa suomalaisessa sairaalassa, mikä on huomattavasti alle kansallisesti asetetun tuhannen synnytyksen vuosittaisen rajan. Asiantuntija, joka ei halua nimensä julki tässä vaiheessa, koska asia on vielä keskeneräinen, on huolissaan tilanteesta.
Matkasynnytysten määrän kasvu on todennäköistä, sillä synnytyspaikkojen väheneminen johtaa pidempiin matkoihin sairaaloihin. Esimerkiksi Kemistä Ouluun tai Rovaniemelle on matkaa yli sata kilometriä. Samoin Mikkelistä Kuopioon on 165 kilometriä ja Lappeenrannasta Kotkaan 110 kilometriä.
Joonas Lepistö, sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja, käsittelee näitä ajankohtaisia teemoja yhteiskunnassa. Hän kertoo asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten pohjalta, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Mahdollisuus pelastaa Rovaniemen ja Kajaanin synnytysosastot
Suomen 22 synnytyssairaalasta kuudessa synnytyksiä tehdään alle tuhat vuodessa. Esimerkiksi Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä synnytyksiä on vuosittain 903, Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa 767 ja Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa 762. Mikkelin keskussairaalassa synnytyksiä on 643 ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä 389. Ålands cs:ssä Maarianhaminassa synnytyksiä on vuosittain 246.
Asiantuntijan mukaan Rovaniemen ja Kajaanin synnytysosastot voivat kuitenkin pelastua, sillä pitkät matkat sairaaloihin ovat merkittävä tekijä. HUS ehdotti viime viikolla, että Lohjan synnytykset lopetettaisiin.
Lisää aiheesta keskustellaan tänään Viiden jälkeen -ohjelmassa klo 17.15.
Joonas Lepistön johtopäätös
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden tila Suomessa on ajankohtainen ja tärkeä aihe. Synnytysten määrän väheneminen tietyissä sairaaloissa ja matkasynnytysten lisääntyminen on huolestuttavaa. On tärkeää löytää ratkaisuja, jotka turvaavat äitien ja vauvojen hoidon ja terveyden myös tulevaisuudessa.”
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
