Presidentti Stubb kannattaa uutta rajalakia
Presidentti Stubb on ilmaissut myönteisen kannan tulevaan rajalakiin. Hän uskoo, että nykyinen turvapaikkalainsäädäntö ei ole enää tehokas nykyisessä maailmantilanteessa.
Elämme muuttuvassa maailmassa
– Meidän on pysyttävä ajantasalla. Tarkoitan tällä, että jos valtio kuten Venäjä käyttää ihmisiä välineenään, meidän on oltava valmiita vastaamaan siihen, sanoo Stubb.
Tiivis yhteistyö hallituksen kanssa
Stubb kertoo olleensa tiiviissä yhteydessä hallitukseen ennen kuin laki lähetettiin lausuntokierrokselle.
Suomi ja sen turvallisuus etusijalla
– Suomi ja sen turvallisuus on oltava kaikkien ensisijainen tavoite. Viranomaisten on oltava varustettu tarvittavilla työkaluilla toimiakseen haastavissa tilanteissa, ja tätä tavoitellaan uudella lailla, toteaa Stubb.
Rajalaki on monimutkainen kysymys
Presidentti myöntää, että rajalaki on sekä poliittisesti että eettisesti monimutkainen kysymys. Hän pohtii, pitäisikö raja pitää suljettuna kunnes uusi käännytyslaki on saatu voimaan. Tämä on kuitenkin hänen mukaansa valtioneuvoston ja eduskunnan päätettävissä.
Rajojen sulkeminen toimii, mutta ei ole pysyvä ratkaisu
Stubbin mukaan rajojen sulkeminen on toiminut, mutta rajoja ei voida pitää suljettuina pysyvästi. Hän korostaa Suomen ja suomalaisten yhtenäisyyden merkitystä, sillä hybridivaikuttamisen tarkoitus on aiheuttaa hajaannusta, joka on torjuttava.
Kirjoittajan kommentti
”Presidentti Stubbin myönteinen suhtautuminen uuteen rajalakiin kuvastaa hänen haluaan varmistaa Suomen turvallisuus muuttuvassa maailmantilanteessa. Tämä on tärkeä askel kohti tehokkaampaa turvapaikkalainsäädäntöä.”
Yhteenveto
Presidentti Stubb kannattaa uutta rajalakia, joka on hänen mukaansa tarpeellinen nykyisessä maailmantilanteessa. Hän korostaa Suomen ja suomalaisten yhtenäisyyden merkitystä ja uskoo, että rajojen sulkeminen on toiminut, mutta se ei ole pysyvä ratkaisu.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
