## Mikkelissä latujen huolto on ollut haastavaa nuoskakelien puuttumisen vuoksi
Vaikka Mikkelissä on ollut runsaasti lunta, latujen kunnossapito on ollut haastavaa nuoskakelien puuttumisen vuoksi.
Kuvassa näkyy Mikkelin latuja, joita on päästy ajamaan kunnon latukoneella vasta keskiviikkona. Kuva: Yle / Chanette Härus
## Alkutalvi ei ole suosinut hiihtäjiä ja latujen tekijöitä Mikkelissä
Mikkelin liikuntapalvelujen Jari Turusen mukaan, vaikka alkutalvi on ollut lumirikas, ladut eivät ole olleet parhaassa mahdollisessa kunnossa. ”Ei ole ollut kunnon nuoskakeliä, joka olisi luonut jääkerroksen. Kerros suojaa siltä, ettei tela mene kokonaan läpi ja nosta hiekkaa ladun pintaan”, Turunen selittää.
## Latujen huolto on ollut hitaampaa ilman nuoskakeliä
Ilman nuoskakeliä Mikkelin latuja ei ole päästy kunnolla ajamaan latukoneella, vaan latuja on ajettu moottorikelkoilla, mikä on hidastanut työtä. Turunen toteaa, että tällä hetkellä heillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi resursseja vastata kaikkien hiihtäjien tarpeisiin.
## Parempaan suuntaan ollaan menossa
Turusen mukaan tilanne on kuitenkin parantumassa. 13. joulukuuta Rantakylän ladut saatiin ajettua latukoneella ensimmäistä kertaa tälle talvelle. Latukone suuntaa keskiviikkona myös golfkentän ja Urskin laduille. Myös Kalevankankaan reittejä on ajettu moottorikelkoilla mahdollisimman hyvään kuntoon.
## Urpolan ladut odottavat vielä kaapelitöiden valmistumista
Urpolan laduilla ei ole vielä päästy ajamaan latupohjia Etelä-Savon Energian kaapelitöiden takia. Turunen vakuuttaa, että heti kun energiayhtiön työ on valmis, myös Urpolan reitti hoidetaan hiihtokuntoon.
## Lainaus artikkelin kirjoittajalta
Kirjoittaja Milka Krogerus toteaa: ”Mikkelissä sää ja lumi eivät alkutalven aikana ole suosineet hiihtäjiä ja latujen tekijöitä.”
## Johtopäätös
Turusen mukaan samanlaista epäonnea säiden kanssa ei ole ollut moneen vuoteen. Kuitenkin, parempaan suuntaan ollaan menossa ja latureitit saadaan pikkuhiljaa kuntoon.
Varhainen Elämä: Kirsi Merenkulkija syntyi aurinkoisena kevätpäivänä Helsingissä. Jo varhain hän osoitti kiinnostusta sanojen voimaan ja kirjallisuuteen. Hänen vanhempansa tukivat hänen intohimoaan lukemalla satuja ja klassikoita yhdessä, luoden perustan, joka ruokki Kirsin kasvavaa kuvitusta ja mielikuvitusta.
